Yli 70-vuotiaiden suomalaisten suorituskyvyn ja liikkumiskyvyn sekä liikkumisen, paikallaanolon ja unen mittaaminen. Lue lisää tutkimuksesta.
Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen, vaihe 1
Tulokset
Tutkimus aloitettiin syksyllä 2019 Tampereen alueella. Syksyllä 2020 tiedonkeruu toteutetaan Helsingissä. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.
Vaikuttavuus
Liikemittarilla kerättyä tietoa suomalaisten liikkumisesta ja paikallaanolosta tarvitaan, koska kyselemällä tai haastattelemalla kerätty tieto ei nykyisen tutkimustiedon perusteella kuvaa luotettavasti lyhyitä liikuntapyrähdyksiä, kevyttä liikkumista, paikallaanolon muotoja (makaaminen, istuminen, seisominen) ja niiden muutoksia. Liikemittareilla saatavan tiedon avulla pystytään selvittämään myös liikkumisen ja paikallaanolon yhteyksiä keskeisiin kansansairauksiin aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Liikkumisen ja paikallaanolon mittaamiseen on viime vuosina liitetty myös uni. Riittävä uni on tärkeää levon ja palautumisen kannalta, riittävä liikkuminen puolestaan parantaa unenlaatua.
Tausta
UKK-instituutti on vuodesta 2016 lähtien toteuttanut laajoja väestötutkimuksia eri ikäisillä suomalaisilla (lapset, nuoret, työikäiset). Tutkimuksissa on mitattu liikkumista, paikallaanoloa ja unta liikemittareilla ja fyysistä kuntoa luotettavilla kuntotesteillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut näitä tutkimushankkeita osana tiedolla johtamisen strategiaansa. Edellä kuvattua tiedonkeruuta jatketaan nyt ensimmäistä kertaa iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden ikäryhmissä.
Tavoite
Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen -tutkimus sisältää kaksi vaihetta: 1) satunnaisotantaan perustuvan väestötutkimuksen sekä 2) kotona kotipalvelun tukemana sekä hoiva- ja palveluasumisessa asuvien ikäihmisten tutkimuksen. Ensimmäisen vaiheen eli väestötutkimuksen päätavoitteena on mitata yli 70-vuotiaiden suomalaisten liikkumis- ja suorituskykyä sekä liikkumista, paikallaanoloa (makaaminen, istuminen, seisominen) ja unta. Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa osallistujien terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista, elämänlaadusta, kaatumisista sekä liikkumista selittävistä ja ohjaavista tekijöistä.
Asetelma
Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen poimitaan väestörekisteristä 6000, 70 vuotta täyttäneen henkilön satunnaisotos. Ensimmäisen vaiheen tiedonkeruu muodostuu kahdesta osasta: sähköisestä tai paperisesta kyselystä sekä tutkimuskäynnistä. Tutkimuskäynnin aikana osallistujilta mitataan pituus, paino, vyötärön ympärys sekä verenpaine. Liikkumis- ja suorituskykyä testataan nopeilla ja helpoilla testeillä (tasapaino, tuolista ylösnousu, kävelynopeus, puristusvoima ja 6 minuutin kävelytesti). Osallistujat saavat tutkimuskäynnillä käyttöönsä myös liikemittarin, joka mittaa heidän liikkumistaan, paikallaanoloaan ja untaan tutkimuskäyntiä seuraavan viikon ajan. Osallistujille postitetaan myöhemmin kotiin kirjallinen palaute sekä liikkumis- ja suorituskykytesteistä että liikemittarimittauksesta. Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen -väestötutkimus toistetaan neljän vuoden välein uudessa väestöotoksessa. Lisäksi tutkimuksen lisäosan avulla kartoitetaan iäkkäiden liikkumista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Lisäosa kohdentuu Tampereen 2019 otokseen ja se toteutetaan keväällä 2020 ja 2021. Mittausmenetelmänä on liikemittari.
Vastaava tutkija
Tommi Vasankari
Tutkijaryhmä
Tommi Vasankari, Saija Karinkanta, Pauliina Husu, Harri Sievänen, Jaana Suni, Ari Mänttäri, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä
Yhteistyössä
Helsingin kaupunki
Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimukseen osallistuvat kunnat/kaupungit
Alkamisvuosi
2019
Eettisen toimikunnan käsittely
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Taysin) erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta (R19073)