Suomalaisen väestön fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja fyysisen kunnon mittaaminen ja muutosten seuranta työikäisessä väestössä. Lue lisää tutkimuksesta.
KunnonKartta -väestötutkimus
Vaikuttavuus
Liikemittarilla mitattua tietoa väestön liikkumisesta ja paikallaanolosta tarvitaan, koska kysely- tai haastattelumenetelmillä kerätty tieto ei kuvaa riittävän luotettavasti liikkumisen kokonaisuutta, erityisesti lyhyitä liikkumispyrähdyksiä, kevyttä liikkumista, paikallaanolon asentoja (seisominen, istuminen, makaaminen) ja niiden muutoksia. Liikemittarimittausten avulla pystytään selvittämään myös liikkumisen ja paikallaanolon annos-vastesuhteita keskeisten kansansairauksien riskitekijöihin aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Liikemittarilla voidaan mitata liikkumista vuorokauden ympäri, jolloin saadaan tarkempaa tietoa liikkumisen, paikallaanolon ja unen sijoittumisesta eri vuorokauden aikoihin.
Tavoite
KunnonKartta-väestötutkimuksen tavoitteena on suomalaisen työikäisen (20–69-vuotiaat) väestön liikkumisen, paikallaanolon, unen ja fyysisen kunnon mittaaminen, muutosten seuranta ja terveysyhteyksien tutkiminen. KunnonKartta -väestötutkimus on tarkoitus toistaa uudessa väestöotoksessa joka neljäs vuosi. Tutkimus toteutetaan poikkileikkaustutkimuksena, mutta kerättyihin tietoihin voidaan myöhemmin yhdistää sairauksia ja niiden hoitoa koskevia rekisteritietoja [Hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo), Kuolinsyyrekisteri, Lääkekorvausrekisteri, sekä Kelan tiedot sairauspoissaoloista ja eläkepäätöksistä].
Asetelma
KunnonKartta-tutkimus on satunnaisotantaan pohjautuva väestötutkimus (poikkileikkausasetelma), joka toteutetaan seuraavilla tutkimusalueilla: 1) Helsingin seutu, 2) Turun seutu, 3) Tampereen seutu, 4) Jyväskylän seutu, 5) Kuopion seutu, 6) Oulun seutu ja 7) Rovaniemen seutu. Tutkimusta varten poimitaan painotettu satunnaisotos kunkin alueen 20–69-vuotiaista aikuisista. Tutkimukseen kuuluu vaihtoehtoisesti joko 1) tutkimuskäynti oman alueen tutkimuskeskuksessa (verinäyte, kuntotestit, liikemittarin käyttö ja sähköinen tai paperinen tutkimuskysely) tai 2) liikemittarin käyttö ja sähköinen tai paperinen tutkimuskysely. Tutkimuskäynneillä osallistujilta otetaan verinäyte, josta analysoidaan mm. veren sokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi mitataan pituus, paino, vyötärön ympärys sekä verenpaine. Fyysistä kuntoa mitataan osallistujan iästä ja terveydentilasta riippuen 4–5 kuntotestillä (hartiaseudun liikkuvuus, ponnistushyppy, muunneltu punnerrus, kuuden minuutin kävelytesti ja yhden jalan seisonta 45 vuotta täyttäneille), jotka eivät vaadi erityistaitoja tai maksimaalista ponnistelua. Testien jälkeen osallistujat saavat kirjallisen palautteen kuntotestituloksistaan. Myös liikemittarimittauksista osallistujille postitetaan kirjallinen palaute jälkikäteen. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran 2017–2018 sekä täydentävänä lisäotoksena Tampereen ja Helsingin seuduilla alkuvuodesta 2019. Tutkimuksen toinen tiedonkeruu alkaa syksyllä 2021.
Vastaava tutkija
Tommi Vasankari
Tutkijaryhmä
Tommi Vasankari, Harri Sievänen, Pauliina Husu, Ari Mänttäri, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä
Yhteistyössä
KunnonKartta -väestötutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedolla johtamisen strategiaa. Tutkimusmittaukset toteutetaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa: Paavo Nurmi -keskus (Turku), ODL Liikuntaklinikka (Oulu), Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Jyväskylän yliopisto (Jyväskylä), Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos KuLTu (Kuopio), Helsingin kaupunki ja Santasport Lapin Urheiluopisto (Rovaniemi).
Alkamisvuosi
2017
Eettisen toimikunnan käsittely
Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta on antanut tutkimuksesta puoltavan lausunnon.
Julkaisut
Koettu terveys on yhteydessä vapaa-ajan liikkumiseen ja paikallaanoloon sekä uneen
Intensity paradox – low-fit people are physically most active in terms of their fitness
Objektiivisesti mitatun paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden yhteys työkykyyn